Uutistiedote
PotilasLääkäri

FAKTABOKSE:

Hårbundssygdomme

Hiuspohjan sairaudet
  • Päänahan hiuksilla on kosmeettista ja funktionaalista merkitystä; ne suojelevat päänahkaa ihon ultraviolettisäteilyn haitallisilta vaikutuksilta.
  • Normaalisti päivässä tippuu noin 100 hiusta.
Hiustenlähtöä aiheuttavien sairauksien ryhmään kuuluu:
  • Androgeneettinen alopesia = yleinen miestyypin kaljuuntuminen
    Johtuu perimän säätelemästä androgeenien vaikutuksesta hiusfollikkeleihin
    Esiintyy myös naisilla, joilla on siihen perinnöllistä alttiutta
  • Telogeeninen defluvium
    Tilapäisen hiustenlähdön yleisin syy.
    Epätavallisen runsaasti hiuksia siirtyy samanaikaisesti kasvuvaiheesta (anageenista) lepovaiheeseen (telogeeniin).
    Voi johtua infektioista. lääkkeistä, systeemisestä sairaudesta, stressistä ja myös raskauden ja synnytyksen jälkeen
  • Anageeninen defluvium
    Hiustenkasvu pysähtyy kasvutilassa (anageenissä).
    Esiintyy useimmiten sytostaattihoidon yhteydessä.
  • Alopecia areata = pälvikalju
    Pälvikalju on autoimmuuni hiusfollikkelien tulehdussairaus

    Liittyy muihin autoimmuunisairauksiin kuten tyroidiittiin, pernisiöösiin anemiaan, diabetes mellitukseen, vitiligoon ja Addisonin tautiin.
  • Sikatriaalinen alopesia
    Hiusfollikkelien pysyvä tuhoutuminen ja pysyvä hiustenlähtö.
    Liittyy tiettyihin ihotauteihin kuten discoid lupus erythematosus, morphea, lichen ruber, folliculitis decalvans
  • Trikotillomania
    Pakonomainen päänahan hiusten repiminen tai nyppiminen
  • Mekaaninen alopesia
    Pitkäaikainen hiuksiin kohdistuva mekaaninen veto esim. kampauksien tai tiukan letityksen seurauksena
Hiuspohjan hilse johtuu yleisimmin:
  • Seborrooisesta dermatiitista = hilse-ekseemasta
    Yleinen hiuspohjan ekseematauti, esiintyy jopa 20-30%:lla kaikista aikuisista
    Lisääntynellä talinerityksellä ja iholla esiintyvän hiivasienen Malassezia furfurin kolonisaatiolla voi olla merkitystä.
    Stressi, HIV-infektio ja parkinsonismi voivat pahentaa tilaa. 
    Kliinisesti esiintyy rasvaista tai kuivaa hilseilyä diffuusisti hiuspohjassa sekä voimakkuudeltaan vaihtelevaa punoitusta ja kutinaa.
    Hoidetaan useimmiten lääkeshampoolla (ketokonatsoli, sinkkipyritioni tai terva) sekä toistuvasti kortikosteroidilinimentillä.

  • Psoriaasi
    Päänahka on psoriaasi predilektioalueita.
    Kliinisesti nähdään paksua, monikerroksista hilsepeitettä, jonka pinta muuttuu vaalean steariinimaiseksi raapimisen jälkeen.
    Psoriaasiplakit ovat tarkkarajaisia terveeseen ihoon nähden.
    Usein keratolyyttinen hoito, tervashampoo, kortikosteroidit tai kalsipotriolilinimentti.
Hiuspohjainfektioita ovat mm:
  • Pediculosis capitis = päätäit
    Useimmiten lapsilla.
    Pääoireena kutina.
    Hoitona päivittäinen kampaus sekä mahdollisesti permetriini- tai malationipitoinen shampoo.
  • Dermatofytosis capitis = hiuspohjan sieni-infektio
    Useimmiten lapsilla.
    Johtuu zoofiilisten (esim. kissasta, marsusta tai vasikasta saatu tartunta) tai antropofiilisten (ihmisten välisestä suorasta kontaktista) dermatofyyttien aiheuttamasta tulehduksesta.
    Diagnosi asetetaan mykologisessa tutkimuksessa (mikroskopia ja viljely).
    Hoito peroraalisella sienilääkkeellä erikoislääkärin alaisuudessa.