Akuutti dermatologia: S
Tulehduksellinen subkutaaninen bakteeri-infektio.
Sisäänpääsytienä fissuurat, sieni-infektiot ja pienet haavat.
Aiheuttajana streptococcus pyogenes tai staphylococcus aureus.
Pasteurella multocida eläimen puremista.
Abskessien kehittyminen, nekroosi ja sepsis immunosupprimoiduilla
(streptococcus pneumonia, campylobacter jejuni, bacteroides fragilis,
yersinia enterocolitica ja cryptococcus).
Löydökset
- Aluksi tulehduksellinen punoitus, arkuus ja ödeema.
- Diffuusi eryteema, lämpö ja arkuus, perifeerinen tulehdus ja lymfangiitti.
- Bilateraalista affektiota esiintyy eosinofiilisessa selluliitissa (Wellsin tauti).
Kokeet
Anamneesi ja klinikka
Viljely ja resistenssimääritys orofarynxista, nenästä ja konjunktivasta, jos kasvoissa on esiintymiä.
Viljely ja resistenssimääritys bullista.
Biopsia ja viljely.
Hoito
Korkea annos iv-antibioottia viljelyn ja resistenssimäärityksen perusteella.
Staphylococcal scalded skin syndrome (SSSS)
Toksiinivälitteinen ihotauti, jota esiintyy faagiryhmä II:n stafylokokkikantojen aiheuttaman tulehduksen jälkeen.
Toksiini A, seriiniproteaasi pilkkoo desmogleiini I:tä ihon
desmosomeissa ja saa aikaan ihon pintakerrosten kuoriutumista. Tauti on
bulloosin impetigon vaikea yleistynyt muoto. Histologisesti nähdään
ihon irtoaminen aivan stratum corneumin alta, ts. pinnallinen
irtoaminen.
Esiintyy useimmiten atooppista ekseemaa sairastavilla lapsilla,
mutta voidaan nähdä myös immuunikyvyltään heikentyneillä henkilöillä,
esim. teho-osastoilla. Oireet ilmaantuvat akuutisti, ja niitä ovat mm.
kuume, sekavuus, ihon kivut ja ihottuma.
Voi vaikeissa tapauksissa aiheuttaa elektrolyyttihäiriön ja
pahentaa ihon pinnan vedenpuutetta, mutta useimmissa tapauksissa taudin
kulku on suhteellisen hyvälaatuinen.
Löydökset
- Tulirokkomainen ihottuma, ihon arkuus ja pinnallinen kuoriutuminen.
- Myös pinnallisia löysiä bullia saattaa esiintyä.
- Anamnestisesti voi olla alueita, joilla näkyy infektion merkkejä ennen taudin puhkeamista, esim. suun ympäristössä.
- Joidenkin päivien kuluttua nähdään tyypillisesti perioraalista kuoriutumista ja huulifissuuroita.
- Eryteema pahenee taipeissa ja perioraalilla alueella.
- Lisäksi esiintyy usein konjunktiviittia ja ihon ödeemaa.
Erotusdiagnoosit
Viruseksanteema
Tulirokko
Kokeet
Ensisijaisen infektion tunnistaminen viljelynäytteillä nenästä,
perineumista, silmistä ja mahd. iholeesioista, navasta ja muista
paikoista, joissa potilaalla saattaa olla stafylokokki-infektio.
Virtsan bakteeriviljely.
Ihobiopsia jääleikemikroskopiaa varten.
Hoito
Tukihoito
Kivunlievitys
Stafylokokki-infektion parenteraalinen hoito esim. dikloksasilliinilla
Paljaiden alueiden voitelu perusvoiteella
Suun limakalvon dermatiitti voi aiheutua monista eri aineista,
joille limakalvo voi altistua, esim. makuaineista. Potilaat valittavat
usein kipuja, vihlontaa tai polttelutuntemuksia, joiden intensiteetti
vaihtelee. Niin kauan kuin ihottuma voidaan liittää tiettyihin
aineisiin, se voi olla tärkeä hoitoaihe.
Reaktio vaatii herkistymistä ja katoaa, kun altistavaa ainetta
vältetään, periaatteessa samalla tavalla kuin allergisessa
kosketusdermatiitissa.
Löydökset
- Limakalvolla valkeita tai eryteemamaisia plakkeja, joiden reunassa lievää verenvuotoa.
- Tietyissä leesioissa näkyy pieniä strioja, joiden vuoksi ihottuma saattaa näyttää likenoidilta.
- Joissakin tapauksissa näkyy myös ulseraatiota.
Erotusdiagnoosit
Leukoplakia
Karvainen leukoplakia (esiintyy lähes yksinomaan HIV-positiivisilla potilailla)
Morsication buccarum (poskien ja huulten limakalvojen tapapureskelu)
Candidiasis
Lichen planus
Likenoidit lääkeainereaktiot
Kokeet
Biopsia
Epikutaanitesti
Sieniviljely
Hoito
Laukaisevan aineen tunnistaminen ja välttäminen
Topikaaliset kortikosteroidit, ryhmä 2
Topikaalinen takrolimuusi
Mahdollisen todetun komplisoivan sieni-infektion hoito
Stevens-Johnsonin tauti (SJS) tai erythema multiforme major on
akuutti vaikea yliherkkyysreaktio, joka voi laueta lääkkeistä tai
infektioista, mutta se voi myös esiintyä idiopaattisena.
SJS eroaa erythema multiformesta siten, että se vaikuttaa myös limakalvoihin ja on myös vaikeampi.
SJS:aa edeltää usein kuume, riniitti, faryngiitti ja yskä.
Myalgia, oksentelu, pahoinvointi ja nivelkivut ovat myös mahdollisia.
Lääkkeet
Useat eri lääkkeet voivat aiheuttaa SJS:aa (ks. lääkeainereaktiot), mm:
- Sulfonamidit
- Fenytoiini ja muut epilepsialääkkeet
- Allopurinoli
- Penisilliinit
- NSAID
- Sulfavalmisteet, kulta ja fenyylibutatsoni on kuvattu erityisen rajuissa SJS-tapauksissa.
Infektiot
Herpes simplex on hyvin kuvattu erythema multiforme minorin
yhteydessä, mutta sitä esiintyy myös SJS:n taustalla. Influenssa, orf,
coxackie, ECHO ja Epstein-Barrin virus on kuvattu SJS:n syyksi.
Bakteeri-infektiot voivat myös laukaista sairauden: mykoplasmainfektio,
yersinia, tuberkuloosi, histoplasmoosi ja kokkidioidomykoosi.
Muuta
Myös kasvaimen säteilytys voi laukaista SJS:n.
Tila on periaatteessa hengenvaarallinen potilaalle. Siihen liittyy
myös sisäelinten, esim. keuhkojen, suoliston ja munuaisten
sairastuminen. Lisäinfektiot tai suuret nekroosit voivat olla tappavia,
ja akuuttia ihottumaa seuraa suuri määrä komplikaatioita, jotka
arpeuttavat mm. silmien limakalvoja.
Löydökset
- Nopeasti kasvavat erythema multiforme -leesiot, mahd. bullat ja
nekrolyysi. Leviää symmetrisesti ja myös limakalvoille. Iho
mahdollisesti tulehtuneiden bullien ympärillä on tyypillisesti
aristava.
- Bullat puhkeavat ja jättävät jälkeensä suuria eroosioituneita
alueita, joita esiintyy myös TEN:issä. SJS tulee myös usein huuliin, ja
ne voivat olla mustat hyytyneestä verestä. Orodyniaa, hypersalivaatiota
ja trismusta voi esiintyä, alueellista lymfadeniittia, konjuktiviittia
ja genitaalien eroosioita. Kädet ja jalat ovat usein tulehtuneet ja
Nicholskyn merkki voi olla positiivinen.
Erotusdiagnoosit
Staphylococcal scalded skin syndrome
Erythema multiforme
Bulloosi pemfigoidi
Pemphigus vulgaris
Dermatitis herpetiformis
Linear IgA disease
Sweetin tauti
Akuutti GVHD
TEN (erityisesti nosologiaa tarkoittava)
Kokeet
Kliininen kuva
Ihobiopsia
ESR
Leukosyytit ja differentiaalilaskenta
Virtsatutkimus veren ja munuaisten kuona-aineiden varalta
Thoraxröntgen
Hoito
Erikoislääkärin alaisuudessa sairaalan teho-osastolla.
Akuutti febriili neutrofiilinen dermatoosi, tulehduksellinen neutrofiilisairaus, jonka etiologia on tuntematon.
Esiintyy kaikenikäisillä, mutta yleisemmin 20-60 -vuotiailla naisilla.
Liittyy inflammatorisiin/autoimmuuneihin sairauksiin sekä
infektiosairauksiin tai maligneihin sairauksiin (erityisesti
hematogeenisiin). On neutrofiilidermatoosi, kuten esim. pyoderma
gangrenosum.
Oireyhtymä voi usein olla epätäydellinen, mutta siihen liittyy kuumetta, päänsärkyä, myalgioita ja pahoinvointia.
Löydökset
- Syvänpunaisia, paksuja ja tarkkarajaisia plakkeja, jotka
näyttävät vesikulooseilta, mutta joissa ei ole nestettä
(pseudovesikkeli) potilaalla, jolla on kuumetta ja neutrofiilit
koholla.
- Plakkeja löytyy tyypillisesti raajoista, ja ne voivat aiheutua pienistä traumoista, esim. verikokeista.
Erotusdiagnoosit
Leukeemiset infiltraatit
Ihometastaasit
Pyoderma gangrenosum
Erythema multiforme
Urtikariaalinen vaskuliitti
Erythema elevatum diutinum
Bromoderma
Syvät sieni-infektiot
Abskessi
Atyyppinen mykobakteeri-infektio
Lymfooma / leucaemia cutis
Kokeet
Ihobiopsia
Leukosyytti- ja differentiaalilaskenta
Hoito
Erikoislääkärin alaisuudessa. Sisältää mm. systeemiset kortikosteroidit ja tutkimuksen.
Syyhypunkki-infestaatio: sarcoptes scabiei. Punkki oleilee
pinnallisessa epidermiksessä ja tarttuu etupäässä suorassa
ihokontaktissa. Rupisyyhy on scabieksen vaikein ja tarttuvin muoto.
Yksittäisellä potilaalla on tyypillisesti 10-20 punkkia, ja ihottuma
vaikuttaa olevan merkki herkistymisestä punkin vasta-aineelle. Eläimen
punkki esim. koirasta tai jäniksestä voi tilapäisesti siirtyä ihmiseen,
mutta se ei voi elää ihmisessä.
Löydökset
- Punkinkäytävät, pienet papulat, vesikkelit ja levinneet
ekskoriaatiot. Esiintyy vaiheittain: kädet, ranteet, kyynärvarret,
rinnat, genitaalit, pakarat.
- Pikkulapsilla voi löytyä muutoksia myös päästä.
- Kutinaa lähipiirissä olevilla terveillä perheenjäsenillä tai hoitohenkilöstöllä.
Erotusdiagnoosit
Lääkeihottuma
Psoriaasi
Darierin tauti
Atooppinen dermatiitti
Dermatiitti
Koe
Punkkien näkyminen mikroskopiassa.
Hoito
Tartuntojen ennaltaehkäisy eristämällä kantaja, kunnes punkit on saatu poistettua.
Kaikki kontaktit on hoidettava skabieksen tavoin Nix-voiteella.
Ohjeet potilaalle:
Skabisidivoide perusteellisen saippuapesun jälkeen.
Aikuisilla pään hoito ei ole välttämätöntä, kun taas lapsilla se on tarpeen.
Tila voidaan myös hoitaa systeemisesti ivermektiinillä sen jälkeen, kun hilseily on hoidettu.
Hoito on toistettava kaksi kertaa kahden viikon välein. Hoitoon on yhdistettävä peseytyminen ja ympäristön perusteellinen puhdistus.
|