Psoriaasi: Nivelpsoriaasi = PsAPsoariaasipotilailla esiintyvä seronegatiivinen artriitti.
Esiintyvyys vaihtelee eri tutkimuksissa, mutta joissakin aineistoissa jopa 20 (30) %:lla psoriaasipotilaista. Luokituksellisesti kyse on spondylartropatiasta, joka osassa tapauksia voi olla yhtä vaikea kuin reumatoidinen artriitti. Nivelpsoriaasia sairastavan potilaan ensimmäisen polven jälkeläisillä on 50-kertainen riski sairauden kehittymiselle muuhun väestöön nähden.
On edelleen selvittämättä, onko geneettisen psoriaasialttiuden lisäksi olemassa erityinen geneettinen alttius artriitille.
Tyypillisesti ihon psoriaasitautia edeltää artriittikomponentti kymmenen vuoden aikana 85 %:lla ennen, 10 %:lla samanaikaisesti ja vain 5 %:lla jälkeenpäin.
Nivelpsoriaasin kehittyminen ei riipu ihosairauden vaikeusasteesta.
Oireet ja kliiniset löydökset:
- Jäykkyys, kivut, tulehdus ja nivelalueiden arkuus
- Alentunut liikuntakyky
- Yölliset selkäsäryt, aamujäykkyys ja väsymys
- Kynsimuutokset
- Steriili, punoittava ja kivulias silmätulehdus
- Tyypilliset diagnostiset muutokset (entesopatia)
Nivelpsoriaasissa ei ole varmoja laboratoriolöydöksiä, mutta lasko on usein koholla.
Määritelmällisesti IgM-reumafaktoritesti ja uudempi sitrullinoidun filagriinin vasta-aineanalyysi ovat negatiivisia.
Puolella nivelpsoriaasia sairastavista on luustomuutoksia, kun diagnoosi todetaan.
Nivelpsoriaasiepäilyssä suositellaan reumatologista tutkimusta.
Kliinisesti erotetaan:
- Tyyppi I - klassinen distaalin interfalangiaalinivelen sairastuminen (5 % potilaista)
- Tyyppi II - arthritis mutilans (hyvin harvinainen)
- Tyyppi III - symmetrinen polyartriitti
- Tyyppi IV - asymmetrinen oligoartriitti (yleisin tyyppi, esiintyy noin 70 %:lla potilaista)
- Tyyppi V - aksiaalinen artriitti ja spondyliitti tai sakroiliitti
|