Nainen, 28 vuotta
Eläminen aknen kanssa
Kun kasvoihini tuli näppylöitä,
se vaikutti minuun fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Ne
aiheuttivat fyysistä kipua. Olin nolo, harmissani ja
turhaantunut. Minulla ei ollut koskaan ollut niin paljon
aknea. Minun oli vaikea ymmärtää, miksi se tuli äkkiä näin
voimakkaana.
Koska akne tuli
kasvoihin, se näkyi heti. Tunsin olevani tilanteen vanki.
Huomasin, että muut ihmiset eivät halunneet tulla lähelleni aknen
vuoksi. Luulivatko he, että se tarttuu? Tai että syynä oli fyysinen
vamma tai heikkous?
Leimaamisen
tunteella oli minulle erittäin ikävät seuraukset. Olin ollut koko
kouluajan luokan suosittu tyttö. Kun akne puhkesi, olin aloittamassa
korkeakouluopintoja uudella paikkakunnalla, joten tunsin roolini
muuttuneen. Muutos oli suuri ja vaikea. Akne vaikutti itsetuntooni
erittäin paljon. Ryhdyin erakoitumaan. Joinakin päivinä en
halunnut lähteä kouluun. Minulla oli joskus masentuneita ajatuksia
aknesta. Ajatus hapon levittämisestä kasvoille ei ollut kaukana.
Aknediagnoosi
Koska
minulla oli aknea kasvoissa, diagnoosi oli minulle selvä ennen kuin
lähdin viimein ihotautilääkärin vastaanotolle. Itse asiassa diagnoosi
tehtiin kaksi kertaa ja kahden eri ihotautilääkärin toimesta.
Ensimmäinen
ihotautilääkäri jutteli kanssani vain kaksi minuuttia ennen
kuin hän totesi lyhyesti, että minulla on vaikea akne. Sen tiesin
toki itsekin. Hän sanoi, että minun pitäisi alkaa käyttää
Roacutan-nimistä lääkettä ja kysyi, olinko raskaana. Vastasin
kieltävästi ja lähdin kotiin resepti kädessäni.
Minulle ei
kuitenkaan kerrottu lääkkeen haittavaikutuksista, esimerkiksi liman
muodostumisen vähentymisestä kurkussa.
Minulla oli tuolloin pääosa musikaalissa.
Sairaanhoitajana työskentelevä äitini varoitti, että lääke estää minua
esiintymästä. Olin voimakkaasti
turhautunut, epätoivoinen, harmissani ja avuton.
Kun
musikaaliesitykset päättyivät, sain ajan toiselle
ihotautilääkärille. Hän oli täysin erilainen kuin edellinen lääkäri.
Hän käytti aikaa keskustelemiseen kanssani ja otti selville koko
elämäntilanteeni. Pitkän juttutuokion pohjalta hän päätteli, että
akneni syynä oli hormonitoiminnan voimakas häiriö, joka aiheutui
stressireaktiosta. Hän halusi antaa minulle lääkitystä. Hän kuitenkin
huomautti, että jos haluan eroon aknesta, minun on muutettava elämääni.
Stressi ja akne
Stressaantunut
tarvitsee usein apua ongelmien tunnistamisessa ja
muutoksen saamiseen aikaan arkipäivässä. Aloitin hoitoni
toisen ihotautilääkärin tapaamisen jälkeen pohtimalla
perusteellisesti stressini syitä opinnoissa, ystävien kanssa ja kotona.
Tämä hoito sai minut tuntemaan itseni taas ihmiseksi
eikä pelkäksi esineeksi, jota on vain lääkittävä.
Potilaana sain valtavan paljon apua, sillä en saanut pelkkää
lääkettä vaan tietoja ja opastusta, jotka auttoivat jäsentämään
elämääni. Aikaisemmin keskityin vain kasvoissani näkyvään akneen. Olin
joutunut huonoon kierteeseen, sillä en ymmärtänyt, että akne
aiheuttaa minulle stressiä, joka vain pahentaa aknea. Kun stressi
iskee, kehon antamat signaalit on jätetty huomiotta jo pitkään. Silloin
on pysähdyttävä ja kuunneltava omaa sisintä.
Ihotautilääkäri auttoi minua tässä.
Lääke
auttoi yllättävän nopeasti. Mutta kuten ihotautilääkäri sanoi, elämäni
saaminen järjestykseen auttoi nopeaa vaikutusta. Pystyin murtautumaan
ulos huonosta kierteestä.
Minulla on seuraava viesti muille samassa tilanteessa oleville.
Katsokaa sisimpäänne,
jotta ymmärrätte sairautenne syyn. Kun sairauden syy on saatu selville,
sen käsitteleminen muuttuu paljon helpommaksi.
Minulla on seuraava viesti ihotautilääkäreille.
Keskittykää sairauden sijasta potilaaseen. Ja muistakaa kertoa haittavaikutuksista.