Uutistiedote
PotilasLääkäri

Psoriaasi:

Hoito

Hoidon valinta riippuu monista tekijöistä, mm. sairauden laajuudesta, paikallistumisesta ja sen vaikutuksesta potilaan elämänlaatuun.
 
Laajuus
PASI-indeksi ja Body Surface Area (BSA) ovat vaikeusasteen objektiiviseen arviointiin käytettäviä menetelmiä.
 
 
PASI indeksi
BSA
Lievä
<7
<5 %
Keskivaikea
7-12
2-20 %
Vaikea
>12
>10 %
 
PASI-indeksin perusteella voidaan erottaa psoriaasin vaikeusasteet.
 

Esiintymisalue
Jos psoriasis esiintyy näkyvillä ihoalueilla, potilas saattaa eristäytyä ympäristöstään sosiaalisesti.

Elämänlaatu

  • Psoriasispotilaiden elämänlaatu heikkenee huomattavasti - yhtä paljon kuin esimerkiksi kihtipotilailla.
  • Heikentynyt omanarvontunto ja sosiaalinen eristäytyminen voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta.  
 
Nivelpsoriaasin hoidon suuntalinjat  
 
  • Etenevää aktiivista psoriasisartriittia hoidetaan lähes aina systeemisesti. Hoito on reumatologista, dermatologista tai niiden yhdistelmä.
  • Etenevän aktiivisen nivelpsoriaasin biologiseen hoitoon vaaditaan ainakin yksi edeltävä systeeminen lääkehoitokokeilu, yleensä metotreksaatilla.
  • Sekä reumatologin että dermatologin olisi mahdollisuuksien mukaan tutkittava potilas, ja hoitovalinnan tulee perustua kummankin lääkärikunnan viimeisimpiin suuntalinjoihin.
  • Lisätietoja Iho- ja nivelpsoriaasin käypä hoito-suosituksessa
 
 
 
Hoitostrategia
 
Hoidon vaiheet

Paikallishoito määrätään ihomuutosten levinneisyyden ja esiintymisalueiden mukaan.

1.    vaihe: Psoriasiksen laajuuden arvioiminen
2.    vaihe: Kynsimuutosten ja mahdollisen nivelturvotuksen arvioiminen
3.    vaihe: Korvakäytävien psoriasiksen ja taivepsoriasiksen - genitaalialue mukaanlukien -
                  esiintyminen.
 
Koska potilas on lähetettävä erikoislääkärille?

  • Jos paikallinen hoito ei tehoa riittävästi tai jos sairaus etenee nopeasti.
  • Niveloireiden esiintyessä tehdään reumatologinen tai dermatologinen arvio.
Lapsipotilaiden hoito

Lapsipsoriaatikkoja hoidetaan yleensä samalla tavalla kuin aikuisia.

Sairaus esiintyy usein lievänä, joten paikallishoito riittää usein. Pienellä osalla potilaita esiintyy vaikeaa systeemistä hoitoa vaativaa psoriasista. Hoito valitaan sairauden etenemisen, morfologian, esiintymisalueiden, mahdollisten niveloireiden sekä muiden sairauksien mukaan, kuten aikuisillakin.

Harkinnassa on otettava huomioon potilaan elämänlaatu (kuinka hän kokee sairautensa), lapsipotilaan ja hänen vanhempiensa hoitomyöntyvyys, hoitomenetelmä, haittavaikutusten riskit suhteessa odotettuun hoitotulokseen ja kustannukset.

Hoitomyöntyvyys

  • Opeta potilas poistamaan hilsettä öljyn avulla. Hilsekerroksen ohennuttua lääkkeelliset tuotteet pääsevät vaikuttamaan paremmin. Usein muutama kerta hoitojakson alussa riittää hilseen kuorintaan. 
  • Korosta potilaalle, että ihon perushoito ei ole tärkeämpää kuin lääkkeellinen paikallishoito, mutta se voi tukea hoitoa.
  • Lääkkeellistä hoitoa käytetään iholle ensin. Sitä voidaan täydentää kosteusvoiteilla vähintään 20 minuutin kuluttua.
  • Lisätietoja on myös Dermaklinikan potilaille tarkoitetuilla sivuilla
 
Mahdollisten pahentavien tekijöiden läpikäyminen

Kun psoriaasi todetaan, on tärkeää pyrkiä tunnistamaan tilaa mahdollisesti pahentavat tekijät. Useat tekijät voivat pahentaa psoriaasia tai saada sen muuttamaan luonnettaan:
 
Ihovauriot (Köbnerin ilmiö - psoriasis ilmaantuu esim. ihoarpiin)
 
Infektiot - (erityisesti streptokokki-infektiot/nielutulehdus - voi laukaista täpläpsorin)
 
Lääkkeet
Lääkkeet, kuten angiotensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE) estäjä, beetasalpaaja (propranololi, atenololi mm.), klorokiini ja litium saattavat pahentaa psoriasista. Joissakin tapauksissa psoriaasi kehittyy vasta useita kuukausia lääkehoidon jälkeen. Usein sivuutettu psoriaasin pahenemisen syy on jonkun toisen sairauden hoitoon käytetyn kortisonihoidon äkillinen lopettaminen. Tämä pätee erityisesti tablettihoitoon (prednisoni, prednisoloni). Psoriaasia sairastavilla tätä hoitomuotoa tulee käyttää vain erityistapauksissa. 
 
Psyykkinen stressi
Useimmiten varsinaista laukaisevaa syytä ei löydy. Monista ihmisistä tuntuu, että stressi pahentaa psoriaasin myöhempää puhkeamista, mutta yhteys on vaikeasti todistettavissa.
 
Ruokavalio
Psoriasiksella on todettu yhteys metaboliseen oireyhtymään eli kohonneeseen verenpainetasoon ja sokeri-ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja sitä kautta lisääntynyt riski diabetekselle ja sydän-ja verisuonisairastavuudelle. Psoriasispotilaan on tärkeää kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan sekä pyrkiä normaalipainoon.
Ruokavalion muutoksista ja paastokausista on monia raportteja. Vähäenergisten ja vegetaaristen ruokavalioiden on joissakin tutkimuksissa osoitettu olevan hyödyksi. Samoin runsaasti kalaöljyn n-3 monityydyttymättömiä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä ruokavalio on osoittautunut hyödylliseksi. Yhteistä näille ruokavalioille on se, että ne muuttavat rasva-aineenvaihduntaa ja vaikuttavat eikosanoiditasapainoon, joka vaimentaa inflammatorisia prosesseja. 
Gluteenittomalla ruokavaliolla on todennäköisesti ollut suotuisa vaikutus yksittäisillä potilailla, joilla on endomysiumin vasta-aineita. Siten ruokavalioneuvonnalle on vaikeaa antaa suuntaviivoja, mutta joillekin potilaille on ollut hyötyä eläinrasvojen käytön vähentämisestä ja samanaikaisesta hedelmien ja kasvisten sekä rasvaisten kalojen, kuten makrillin, lohen ja sillin, syönnin lisäämisestä.
 
Alkoholi
Alkoholin runsas käyttö pahentaa psoriasista. Potilaita on kehotettava minimoimaan sen nauttiminen. Alkoholiriippuvaisille potilaille on luonnollisesti tarjottava mahdollisuus vieroitukseen.