Ihotuumorit: Malignit
Napsauta haluamaasi diagnoosia!
Tyvisolukarsinooma (BCC)
BCC on yleisimmin esiintyvä maligni keratinosyyttinen neoplasia.
Arvioitu elinikäinen BCC:n riski vaaleilla yksilöillä on miesten osalta 40 % ja naisten osalta 30 %. Potilaat ovat tyypillisesti 40-70 -vuotiaita (95 %), ja heillä on vaalea iho, joka on altistunut auringonvalolle pitkän aikaa.
BCC on lievästi maligni, hitaasti kasvava eikä metastasoi käytännössä koskaan.
BCC on ainutlaatuisella tavalla kasvava tuumori.
 |
Lue lisää
|
Tuumorin kasvu on riippuvainen siitä, että spesifi sidekudosstrooma varmistaa tuumorin jatkuvan kasvun ja oletettavasti estää muutoksen metastaattisesti eteneväksi. Hidas kasvu kuukausien/vuosien aikana aiheuttaa harvoin paikallisia kipuja tai muita vaivoja, mutta ajan myötä BCC:ssä voi olla alapuoleisia struktuureja, joissa kudostuho on merkittävää.
Histologisesti BCC:lle on tunnusomaista ainutlaatuinen soluproliferaatio, jossa esiintyy erilajisia rajoittuneita tai diffuuseja kasvutapoja.
|
Klinikka
Paikallistuu tyypillisesti päänahkaan, kasvoihin, niskaan ja nenän seudulle, mutta voi esiintyä myös vartalolla ja raajoissa.
BCC on halkaisijaltaan tavallisesti 0,5-1 cm, ja sitä löytyy useimmiten kasvojen kahdesta ylimmästä kolmanneksesta.
Riskialueilla (nenässä ja sen ympärillä, silmien ja korvien ympärillä = H-vyöhyke) esiintyy osin aggressiivisempaa kasvua ja osin useimmin residiivejä.
 |
Lue lisää
|
Kliinisesti ja histologisesti BCC-tuumorit luokitellaan
nodulaarisiksi, pigmentoituneiksi, pinnallisiksi ja sklerosoiviksi (morfeaformisiksi).
Viimeksi mainittuun liittyy merkittävä uusiutumisriski.
|
Nodulaarinen BCC on yleisimmin esiintyvä BCC:n variantti, ja sille on tunnusomaista kohoaminen, johon liittyy keskiosan vetäytyminen sisäänpäin / eroosio / ulkus, jota ympäröi muurimainen helmiäishohtoinen periferia ja telangiektasiat, jotka näkyvät parhaiten dermatoskopiassa.
Pigmentoituneet BCC-leesiot voivat harhaanjohtavasti muistuttaa kliinisesti malignia melanoomaa.
Pinnalliselle BCC:lle on tunnusomaista hyvin pinnallinen kasvu, ja siinä on usein hilseileviä litteitä tai papulaarisia muutoksia punaruskein värinyanssein, keskiosan kirkkaus ja lankamaisesti rajautunut periferia. Kliinisesti nämä tuumorit voidaan sekoittaa psoriaasiin ja ekseemaan. Tämä variantti esiintyy lähes aina keholla ja yleisesti suurempilukuisena.
Sklerosoivalle (morfeaformiselle) BCC:lle on luonteenomaista hohtavat arpikudosta muodostavat leesiot, joissa on telangiektaaseja, eroosioita ja pieniä rupia. Kasvutavaltaan sitä pidetään aggressiivisempana, sillä on huonot rajat ja sen seurauksena suurempi uusiutumisriski. Oletettavasti se johtuu siitä, että BCC lähtee kasvamaan alimmasta ihon solukerroksesta, jota löytyy myös syvältä hiustupista. Pätee erityisesti kasvon keskiosaan paikallistuneeseen BCC:hen sekä silmien, nenän ja korvien alueelle.
Vihjeitä
Multippelien BCC:ien esiintymisen herättää epäilyksen Gorlinin oireyhtymästä tai aikaisemmasta altistumisesta arsenikille tai ionisoivalle säteilylle.
Erotusdiagnoosit¨
Arpikudoksen muodostus
Amelanoottinen melanooma
Dermatofibroma sarcoma protuberans
Melanosyyttinen luomi
Keratoakantooma
SCC
Hoito
 |
Hoitostrategia
|
- Hoito määräytyy pitkälti sen mukaan, mihin elimistön osiin tuumori on muodostunut ja kuinka se kasvaa. Tämä arvioidaan riittävän syvältä otetun koepalan avulla histologisen luokituksen varmistamiseksi.
- BCC:llä on yleensä hyvä ennuste, mutta säännönmukaisesta kirurgisesta kauhonta- tai kaustiikkahoidosta tai pienkirurgiasta huolimatta ei ole harvinaista, että monet BCC-leesiot uusiutuvat.
- Uusiutuneen tuumorin hoito vaatii erityistä tarkkaavaisuutta, sillä tuumorin rajoja voi olla hankalaa määrittää, ja taudinkulku on aggressiivisempi
- Erityistä huomiota on kiinnitettävä kasvojen keskiosiin eli kasvojen H-vyöhykkeeseen, jossa uusiutumisriski on suuri.
|
 |
Hoitomenetelmät
|
Kryohoito tai eksisio
BCC-epäilyissä on hyvä ottaa herkästi biopsia tai poistaa pieni muutos kokonaan koepalaksi. Pinnallinen BCC voidaan sen jälkeen hoitaa kryohoidolla. Nodulaarinen BCC ja residiivit vaativat kirurgisen eksision, jolloin varmistutaan vapaista resektiovyöhykkeistä. 4 millimetrin eksisioleveys joka puolelta varmistaa 95 %:n paranemisen. Mohs'n mikrokirurgia (perioperatiivinen resektiovyöhykkeen jääleikemikroskopia) voi vähentää residiiviriskiä. Sitä käytetään epätarkkarajaisten / sklerosoivien basalioomien hoitoon.
PDT vai röntgen
Pinnaliset kookkaat tai multippelit BCC:t voi hoitaa PDT:llä. Joskus myös kosmeettisesti hankalasti sijaitseva tai vanhuksen yksittäinen BCC voi olla hankala hoitaa eksisiolla ja sopii PDT-hoitoon. Erityistapauksissa sädehoito (röntgen) voi tulla kyseeseen. Lisätietoja on sivulla Hoito.
Prognoosi
Inadekvaatisti hoidettu BCC lisää residiiviriskiä ja aggressiivisemmin etenevien BCC-varianttien esiintymistä. Sen lisäksi ensimmäisen BCC-tapauksen diagnoosiin sisältyy 30 %:n riski uudesta BCC-tapauksesta yhdellä potilaalla muuhun väestöön verrattuna.
|
 |
Ylläpito ja seuranta
|
- Yksittäinen riittävillä tervemarginaaleilla leikkaamalla hoidettu BCC ei vaadi seurantaa. Kryohoidettua tai PDT:llä hoidettua BCC:tä on seurattava 6-12 kk, koska sillä on taipumus uusiutua.
- Seurannasta vastaa yleensä hoitava taho (esim. kirurgi, ihotauti- tai korvalääkäri), mutta monessa tapauksessa myös yleislääkäri tai muu kuin hoitanut ihotautilääkäri.
Tarkkailuohje
- Hoidettu alue tarkastetaan uuden BCC:n varalta.
- Sen lisäksi tarkastetaan muut tyypilliset BCC-alueet, sillä potilailla joilla on jo ollut yksi BCC, on suurempi mahdollisuus saada uusia leesioita muualle kehoon.
- Kehota potilasta varomaan auringonpaistetta ja valoa, sillä hänellä on suurempi todennäköisyys saada uusia leesioita eri puolille kehoa.
- Jos on syytä epäillä residiiviä, potilas lähetetään ihotautien erikoislääkärille.
|
|