Käsiekseema:
Luokitus
Käsiekseema voidaan jakaa eri alatyyppeihin joko kliinisten ilmenemismuotojen (morfologia) tai etiologian perusteella. Jotta potilasta voitaisiin ohjata ja hoitaa mahdollisimman hyvin, tarkka diagnoosi on ratkaisevan tärkeä.
Yleisesti käytetty ja käyttökelpoinen diagnostinen käsiekseemojen jaottelu, joka voi auttaa ohjauksessa ja sairauden hoidossa, näkyy alla olevassa taulukossa.
Käsiekseeman alatyypit
Kosketusekseemat: (> 80 %)
- ärsytyskosketusekseema (ammatillinen/ei-ammatillinen)
- allerginen kontaktiekseema (ammatillinen/ei-ammatillinen)
- kontaktiurtikaria (ammatillinen/ei-ammatillinen).
Endogeeninen ekseema: (< 20 %)
- atooppinen ekseema (ärsytyskosketusekseema henkilöllä, jolla on aiempi tai tämänhetkinen atooppinen ekseema
- hyperkeratoottinen ekseema
- pompholyx (dyshidroosi; rakkulainen kämmenpohjien ja sormien välinen ekseema).
Ärsytyskosketusekseema ja allerginen kontaktiekseema
Irritatiivisen tai allergisen tyypin kontaktiekseema on käsiekseeman yleisin syy.
Irritatiivinen kontaktiekseema kehittyy erityisesti henkilöille, jotka käsittelevät ruoka-aineita (tyypillisesti leipurit, kokit, kylmäköt), öljyjä (koneenkäyttäjät, mekaanikot) tai jotka joutuvat pesemään usein käsiään tai vaihtamaan käsineitä (siivoojat, terveydenhuollon työntekijät) tai niille, jotka tekevät varsinaista likaista työtä. Ärsytyskosketusekseema pahenee tyypillisesti talvella, koska ilma on kuivaa ja ihon puolustuskyky heikkenee alenneen vesipitoisuutensa vuoksi.
Ärsytyskosketusekseeman diagnoosi voidaan asettaa kliinisen kuvan, anamneesissa mainitun ärsytysaltistuksen sekä tutkimushetkellä merkityksellisten kontaktiallergioiden poissulkemisen perusteella.
Käsien allerginen kontaktiekseema kehittyy, kun henkilö altistuu sellaiselle aineelle, jolle hän on allerginen. Kyse on soluvälitteisestä allergiasta suhteellisen pieniä molekyylejä kohtaan, jotka pystyvät tunkeutumaan ihon puolustuksen lävitse (esim. nikkeli, koboltti, kromi, hajusteet, kumin lisäaineet, kasvit, epoksi, akrylaatit ym.).
Primaarinen herkistyminen on saattanut tapahtua päiviä/viikkoja ennen kosketusekseeman kehittymistä tai minä hyvänsä ajankohtana elämässä, sillä kerran saatu kontaktiallergia on periaatteessa elinikäinen.
Henkilöillä, joilla on jokin kontaktiallergia, on suurempi riski saada muitakin kontaktiallergioita.
Allergisen kontaktiekseeman diagnoosi määritetään allergiatestein selkään asetettavilla epikutaanitesteillä (lapputestit), jotka otetaan pois 2 vrk:n kuluttua ja luetaan 2 vrk:n ja 3 vrk:n kuluttua. Positiivisia, tutkittavalle käsiekseemalle merkityksellisiä reaktioita voidaan odottaa yhdellä viidestä käsiekseemaa sairastavasta. Epikutaanitestaus sisältää useimmissa tapauksissa 24 allergiaa aiheuttavan aineen standardisarjan (metallit, säilöntäaineet, hajusteet, kumikemikaalit, kasviallergeenit ja lääkeaineet). Näiden lisäksi testataan usein muita allergeeneja yksittäisen henkilön altistusten mukaan niin yksityis- kuin työelämässäkin.
Positiiviset reaktiot luokitellaan voimakkuuden mukaan asteikolla + - +++. Jos positiivisia reaktioita ilmenee, on osoitettava, onko sillä todellista relevanssia osoitetun allergian kannalta.
Esimerkki: 15-20 %:lla tanskalaisista naisista on nikkeliallergia, joka suurimmalla osalla johtuu aiemmasta korvan lävistyksestä. Jos epikutaanitesti osoittaa nikkeliallergiaa, se voi johtua siten joko tämänhetkisestä tai aiemmasta nikkelialtistuksesta, joka on aiheuttanut herkistymisen, mutta jolla ei ole merkitystä tämänhetkiseen ekseemaan. Tämänhetkinen merkitys (relevanssi) todetulle nikkeliallergialle voidaan ratkaista tutkimalla, onko henkilö tällä hetkellä altistunut nikkelille (tutkitaan nikkelianalyysitestillä, jonka potilas voi tehdä itse). Allergialla on merkitystä vain siinä tapauksessa, että altistus voidaan vahvistaa.
 |
Lue lisää |
Toisissa tapauksissa positiivisen epikutaanitestin relevanssi voidaan ratkaista lukemalla tuoteselosteita. Epikutaanitestin luenta ja erityisesti tulkinta vaatii kokemusta ja kuuluu perinteisesti dermatologeille. |
Kontaktiurtikaria
Käsien kontaktiurtikariaa nähdään erityisesti lateksille altistumisen (kumikäsineet) tai ruoka-aineiden käsittelyn jälkeen. Kontaktiurtikaria johtuu tyypin 1 IgE-välitteisestä allerigasta ja aiheuttaa välittömästi nokkosrokko-oireita, jotka kuitenkin nopeasti kroonistuvat ja joita ei kliinisesti pysty erottamaan kontaktiekseemasta. Sen tähden on tärkeää, että lateksille tai ruoka-aineille altistuneet henkilöt tutkitaan prick- tai RAST-testillä, jolla nämä allergiat voidaan todeta.
Endogeeninen ekseema
Endogeeniset käsiekseemat syntyvät ilman ulkoisia altistavia tekijöitä. Atooppinen käsiekseema on ärsytyskosketusekseema henkilöllä, jolla on aiempi tai tämänhetkinen atooppinen ekseema. On hyvin dokumentoitu, että henkilöllä, jolla on aiempi tai tämänhetkinen atooppinen ekseema, on voimakkaasti kohonnut riski käsiekseeman kehittymiselle. Sen tähden ammatillinen ohjaus märkien ja likaisten ammattien välttämisestä on erittäin tärkeää tämän ryhmän osalta. Siinä missä ärsytysekseema kehittyy atoopikoille, heillä ei kuitenkaan ole kohonnutta riskiä kontaktiallergioille.
Hyperkeratoottinen ekseema
Hyperkeratoottinen ekseema on käsien ja usein myös jalkojen ekseema, johon sisältyy hyperkeratooseja ja fissuuroja, mutta ei koskaan vesikkeleitä. Ekseema kehittyy useimmiten keski-ikäisille ja sitä pidetään endogeenisenä, mutta epikutaanitesti on tehtävä aina kontaktiallergioiden poissulkemiseksi. Pompholyx (dyshydroottinen ekseema) on rakkulainen kämmenpohjien ja sormien välinen ekseema, joka puhkeaa äkillisesti ja johon liittyy voimakasta kutinaa. Pompholyx on aiemmin yhdistetty sieni-infektioihin (jaloissa), atooppiseen ekseemaan ja nikkeliallergiaan, mutta sen etiologiaa ei ole vielä kokonaan selvitetty. Tässäkin testaus on välttämätöntä, jotta relevantit kontaktiallergiat eivät jäisi huomaamatta.
|