Teemat: Fytofotodermatiitti
Fytofotodermatiittia voi olla vaikea diagnosoida, jos lääkäri ei ole nähnyt sitä aikaisemmin. Paranemisen jälkeen näkyy tavallisesti ruskehtavaa useita kuukausia kestävää hyperpigmentoitumista, jolla on diagnostista merkitystä.
Diagnoosi on erityisen vaikea tehdä tummaihoisilla potilailla, joilla hyperpigmentoituminen ei näy selkeästi.
Klinikalla nähdään erilaisia hyperpigmentoitumisen aiheuttamia iho-oireita, kuten eruptioita, ödeemaa, rakkuloita ja värinmuutoksia. Ne on kuvattu kliinisissä valokuvissa 3-16.
|
Kuva 3
|
|
Leikki-ikäinen lapsi, jolle tuli metsäretken jälkeen rakkuloita, eryteemaa ja myöhemmin hyperpigmentoitumista.
|
|
Kuva 4
|
|
Bulloosia ihottumaa 3-vuotiaalla tytöllä, joka oli poiminut villinä kasvavan palsternakan kukkia.
|
|
Kuva 5
|
|
Ukonputkea koskettanut 3-vuotias poika.
|
|
Kuva 6
|
|
4-vuotias tyttö, jolla on vaikeaa turvotusta oikeassa kädessä ja vasemmassa olkapäässä.
|
|
Kuva 7
|
|
4-vuotias tyttö, jolla on pieniä viivanmuotoisia hyperpigmentoitumia vatsassa.
|
|
Kuva 8
|
|
5-vuotias poika, jolla on viivan muotoisia hyperpigmentoitumia, ödeemaa ja punoitusta. Niitä luultiin virheellisesti pahoinpitelyn seurauksiksi.
|
|
Kuva 9
|
|
6-vuotias poika, jolla on voimakasta ödeemaa, punoitusta ja konfluvoivia rakkuloita.
|
|
Kuva 10
|
|
7-vuotias poika, jolle oltiin tekemässä Herpes simplex -erotusdiagnoosia.
|
|
Kuva 11
|
|
7-vuotias poika, jolle oltiin tekemässä Herpes zoster -diagnoosia silmien ympärillä näkyvien värimuutosten vuoksi.
|
|
Kuva 12
|
|
PCR-näytteenotto herpes simplex- ja herpes zoster -erotusdiagnoosien poissulkemiseksi.
|
|
Kuva 13
|
|
Fytofotodermatiittia somalinaisen jalassa. Puhkeavia bullia ja sekundaarista erysipelasta hoidettiin penisilliinillä.
|
|
Kuva 14
|
|
Suuria nesteen täyttämiä rakkuloita, joista osa puhkesi. Laastarin jättämät jäljet näkyvät pieninä viivoina löysässä ihossa.
|
|
Kuva 15
|
|
Sekundaarisen bakteeri-infektion sisäänpääsyreitti ja ihon värimuutoksia.
|
|
Kuva 16
|
|
Puhjenneiden rakkuloiden aiheuttamia konfluoivia rakkuloita ja erysipelasta.
|
Riskiryhmät
Auringonpaisteessa leikkivät lapset ja ammattinsa vuoksi ulkona oleilevat.
Suurimmassa vaarassa ovat lapset, jotka eivät tunne psoraleenipitoisten kasvien furokumariineille altistumisen vaaroja auringonpaisteessa leikittäessä. Varsinkin kukkivat tällaiset kasvilajit ovat pienten tyttöjen suosiossa.
Muita fytofotodermatiitin riskiä lisääviä toimintoja ovat vaellusretket, kiipeileiminen ja puutarhatyöt. Erityisesti puutarhurit altistuvat liikkuessaan puiden ja pensaiden seassa. Oksat ja lehdet usein murskaantuvat leikattaessa, siirrettäessä tai istutettaessa yrttejä ja mooseksenpalavaapensasta, joka on saanut tämän nimen, koska siitä erittyy syttyvää kaasua.
|
|
|
|
|
|
|
Uutistiedote
_Fig5_Naerbillede_af_plantedermatitis_hos_3aarig_dreng.png)
