Teemat: Pohjoismainen tutkimus
Yhteenvetona voidaan todeta, että sairauden vaikutus elämänlaatuun korreloi:
- Sairauden vaikeusasteen kanssa
- Tupakoimisen kanssa
- Oluen kulutuksen kanssa
- Rauhoittavien lääkkeiden käytön kanssa
- Unilääkkeiden ja masennuslääkkeiden käytön kanssa
Iän, viinin juonnin ja sairauden keston välillä todettiin negatiivinen korrelaatio. Toisin sanoen, mitä vanhempi oli, mitä enemmän viiniä joi, ja mitä kauemmin potilas oli sairastanut, sitä vähemmin sairaus vaikutti potilaan elämänlaatuun.
Kun tutkittiin eri kehonosien psoriaasin vaikutusta elämänlaatuun todettiin käsien ja kynsien psoriaasin vaikuttavan potilaan elämänlaatuun enemmän kuin kasvojen psoriaasi.
Nivelpsoriaasi (Psoriatic arthritis)
40 % psoriaatikoista sanoivat itse kärsivänsä nivelpsoriaasista ja 30% oli saanut diagnoosin nivelpsoriaasi nivel tai iholääkärillä. Nivelpsoriaasipotilailla oli alempi elämänlaatu kuin potilailla joilla ei ollut nivelpsoriaasia.
Stressi
35 % potilaista raportoi heidän ensimmäisten psoriasisoireiden ilmentyneen aikana, jolloin he tunsivat itsensä stressaantuneiksi tai huolestuneiksi. 71 % raportoi, että heidän psoriasis pahentui stressista ja huolista. Stressi vaikutti vähemmän miehiin ja ikääntyneisiin, kun taas geneettinen alttius psoriaasikselle, korkea koulutus ja suomalaisuus nosti stressaantumisen riskiä.
Päätelmät
Suuren pohjoismaisen tutkimuksen tärkein tulos oli, että potilaiden oma käsitys sairauden vaikeusasteesta, eikä suinkaan lääkärin PASI-indeksi arvionti, on tärkein elämänlaatuun vaikuttava tekijä.
|
Uutistiedote
