Ihonhoito:
Sanasto
Tanskan ympäristöministeriö on laatinut sanaston, jossa kerrotaan ihonhoitotuotteiden käsitteistä ja termeistä:
Allergeenejä ovat esimerkiksi siitepöly, kodin puhdistusaineiden jäämät, eläinten karvat, metallit (esimerkiksi nikkeli ja kromi) sekä tietyt kemikaalit, kuten väri-, maku- ja hajuaineet sekä orgaaniset liuottimet.
Elimistön altistuminen allergeenille vaikuttaa immuunipuolustusjärjestelmään. Tällöin syntyy IgE-vasta-aineita (immunoglobuliini E -vasta-aineita). Tätä kutsutaan herkistymiseksi. Toistuva altistuminen allergeenille voi aiheuttaa allergisia oireita.
 |
Allergiaa aiheuttavat aineet |
| Tällaiset aineet saavat elimistön immuunipuolustusjärjestelmän ylireagoimaan, jolloin aiheutuu esimerkiksi punoituksen, kutinan, turvotuksen tai rakkuloiden kaltaisia oireita. Allergiaa aiheuttavaa ainetta kutsutaan allergeeniksi. |
Antioksidantteja ovat esimerkiksi BHA, diammonium-EDTA, hydroksylamiini-HCL, hydroksylamiinisulfaatti ja tiodiglykolamidi.
|
Antioksidantit |
| Nämä aineet estävät hapettumista eli härskiintymistä eli tuotteiden pilaantumista. |
Antiperspirantteja ovat esimerkiksi alumiinikloridi, alumiinizirkoniumoltaklorohydraatti, kobolttiasetyylimetionaatti ja kaliumaluna.
Emulgointiaineita ovat esimerkiksi aluminiinilanolaatti, arakidiiinihappo, stearaatti-10, ceteth-16 ja sorbeth-30.
|
Hajusteet/hajuaineet |
|
Hajuaine koostuu tavallisesti useiden tuoksujen seoksesta. Ne tuottavat yhdessä esimerkiksi mansikan, ruusun, sitruunan tai kukkien tuoksun. Hajuaine voi koostua luontaisista tai keinotekoisesti valmistetuista aineista. Niiden nimitä ei yleensä ilmoiteta kosmetiikan tuoteselosteissa. Niissä vain ilmoitetaan, sisältääkö tuote hajustetta vai ei.
Jos tuotteessa käytetään jotain 26 allergiaa aiheuttavasta hajusteesta, se on ilmoitettava tuotteessa.
Hajuaineet ovat tavallisesti tärpätti-, tolueeni-, bentseeni-, kresoli- tai fenoliyhdisteitä.
|
Happamuudensäätöaineita ovat esimerkiksi asetaattihappo, kalsiumhydroksidi, dietyyllamini, etanoliamini ja viinihappo.
|
Happamuudensäätöaineet |
| Näitä aineita lisätään kosmetiikkatuotteisiin esimerkiksi siksi, että ihonhoitotuotteen happamuus (pH) on sama kuin ihon. |
|
Hiomis- ja kiillotusaineet |
|
Näitä aineita käytetään hampaita hoidettaessa.
Hiomis- ja kiillotusaineita ovat esimerkiksi ammoniumpersulfaatti, kalsiumpyrofosfaatti, hydrokinoni, magnesiumnatriumfluorosilikaatti ja strontiumdioksidi.
|
|
Hormonijärjestelmää häiritsevät aineet |
|
Hormonitoimintaa häiritsevät aineet voivat vaikuttaa ihmisten ja eläinten hormonijärjestelmiin vahingoittaen meitä, lapsiamme, eläimiä ja niiden jälkeläisiä.
Eläinkokeissa on havaittu, että tietyt aineet vaikuttavat hormonitasapainoon esimerkiksi aiheuttaen epämuodostumia eläinten sukuelimiin. Vielä ei tiedetä, vahingoittaako hormonitoimintaa häiritsevien aineiden käyttäminen hyvin pieninä määrinä ihmisiä.
Ihmiset saavat tällaisia aineita useimmiten ruoasta, mutta niitä tulee pieniä määriä ihon läpi esimerkiksi saippuoista, voiteista ja parfyymeista.
Teollisesti valmistettujen mahdollisesti hormonitasapainoa häiritsevien aineiden lisäksi ihmisistä ja eläimistä erittyy luonnollisia hormoneja virtsan mukana. Ne päätyvät tavallisesti vesistöihin, joten ne voivat vaikuttaa niissä eläviin eläimiin. Sama koskee ehkäisypillereitä tai muita hormonivalmisteita käyttävistä naisista erittyviä hormoneita.
Sikiöt ja lapset ovat erittäin herkkiä hormonijärjestelmän toimintaa häiritseville aineille, sillä he pystyvät tuottamaan sukuhormoneita vain hyvin pieniä määriä. Sikiö on erityisen herkkä hormonijärjestelmän toimintaa häiritseville aineille tietyssä kehitysvaiheessa, jonka aikana elimet muodostuvat. Siksi raskaana olevien naisten kannattaa välttää hormonijärjestelmän toimintaa häiritseviä aineita.
|
Kalvonmuodostusaineita ovat esimerkiksi dibutyylilauryyliglutamidi, glyceryylirosinaatti, lauryyliakrylaatti/VA-kopolymeeri, nitroselluloosa ja PEG-8/SMDI-kopolymeeri.
|
Kasviuutteet |
|
Tällaisilla aineilla on monia tehtäviä kosmetiikassa. Jotkut niistä virkistävät ihoa, jotkut desinfioivat ja jotkut sisältävät vitamiineja.
Kasviuutteita ovat esimerkiksi citrus limonum, eucalyptus globolus, hamamelis virginiana, jasminum officinale ja vitis vinifera.
|
|
Kosmetiikka-asetus |
| EU:ssa kosmetiikkaa säännellään kosmetiikkadirektiivin avulla. Se otetaan huomioon Suomen lainsäädännössä. Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n kosmetiikkadirektiiviin. Esimerkiksi direktiivi 76/768/EU säätelee jäsenvaltioiden lupien myöntämistä kosmetiikkatuotteille. |
|
Kosteutusaineet |
Nämä aineet sitovat kosteutta voiteeseen ja ihoon.
Tällaisia aineita ovat esimerkiksi butyylioktanoli, diglyseriini, glysereetti-20, hydroksietyylisorbitoli, PEG-20-stearaatti ja propyleeniglykoli. |
Liuottimia ovat esimerkiksi vesi, metyyliasetatti, fenyylipropanoli, propyyliasetaatti sorbeth-20 ja trietyleeniglykoli.
|
Liuottimet |
| Näiden aineiden avulla tuotteen sisältö saadaan liukoiseen muotoon. |
Pehmennysaineita ovat esimerkiksi asetyloitu risiiniöljy, butyylioleaatti, trioleyylifosfaatti, tristearyylisitraatti ja vitis vinifera.
|
Pehmennysaineet |
| Näitä aineita lisätään kosmetiikkaan tasaisen rakenteen aikaansaamiseksi. |
|
Säilöntäaineet |
|
Näiden aineiden avulla lisätään tuotteen säilyvyyttä sekä estetään esimerkiksi bakteerien ja sienien kasvaminen. Nämä aineet joko tuhoavat mikro-organismeja tai estävät niiden kasvun tuotteessa. Monia kosmetiikkatuotteissa käytetään säilöntäaineita. Säilöntäaineet ovat yleensä myrkyllisiä mikro-organismeille.
Säilöntäaineita ovat esimerkiksi isotiatsolinoni (kathon), parabeenit ja formaldehydi.
|
UV-suodattimia ovat esimerkiksi bentsofenoni-3, oktokryleeni, oktyylidimetyyli PABA, PABA ja PEG-25 PABA.
|
UV-suodatin |
| UV-suodattimet suojaavat ihoa suodattamalla osan auringon ultraviolettisäteistä. |
|
Väriaineet |
|
Näitä aineita lisätään tuotteisiin tietyn värin aikaansaamiseksi. On olemassa orgaanisia ja epäorgaanisia väriaineita.
Väriaineita ovat esimerkiksi acid red 195, CI 10006 ja laktoflaviini. CI on lyhenne sanoista color index (väri-indeksi). Se viittaa väriaineisiin samalla tavalla kuin E-numerot elintarvikkeiden väriaineisiin.
|
Viskositeetin vakautusaineita ovat esimerkiksi agar, amylopektiini, butyylimetakrylaatti, kalsiumasetaatti ja dibutyleenitetrafurfuraali.
Vitamiineja ovat esimerkiksi askorbiinihappo, syanokobalami, tofoferole ja tiamiini-HCL.
|
Vitamiinit |
| Käytetään useimmiten antioksidantteina. |
|
Ympäristömerkit |
|
Käytössä on kaksi virallista ympäristömerkkiä: EU:n kukkamerkintä ja pohjoismainen joutsenmerkki. Tuote saa toisen näistä merkeistä, jos se kuormittaa ympäristöä vain vähän. Myös terveellisyys otetaan huomioon. Ehdotukset ympäristömerkin saamiseksi käsitellään ensin Suomen kansallisessa lautakunnassa, jonka jälkeen lopullisen päätöksen tekee Pohjoismainen ympäristömerkintälautakunta.
Ympäristömerkkikomitealla on oma sivusto. Siellä on lisätietoja ympäristömerkeistä.
|
Lähde: Miljøstyrelsens Kosmetikguide
(Tanskan ympäristöministeriön kosmetiikkaopas).
|
|
|
|
|
|
|
Uutistiedote
