Klinikka
MM:llä on kaksi kasvuvaihetta: pinnallisesti leviävä, jossa MM kasvaa sentrifugaalisti ja ihon pinnan myötäisesti, sekä nodulaarinen kasvuvaihe, jossa se kasvaa syvyyssuunnassa. Oletetaan, että tämä muutos johtuu erityisen malignin tuumorikloonin ilmaantumisesta. Kun tämä tapahtuu SSMM:ssä, puhutaan nodulaarista tai vertikaalista kasvuvaiheesta. Jotkut MM:t alkavat vertikaalisella kasvuvaiheella, jolloin niiden nimi on nodulaarinen MM.
Neljä prosenttia kaikista MM:istä on värittömiä, ja näitä nimitetään amelanoottisiksi MM:iksi. Ne voidaan sekoittaa hyvänlaatuisiin ihotuumoreihin, kuten pyogeeniseen granuloomaan. Dermatoskopiassa voidaan lähes aina tunnistaa melaniinipigmentti tuumorin reunassa, ja niissä on luonteenomaisia jyrkkiä kaarteita.
Harvoissa tapauksissa MM kasvaa hermosäiettä pitkin, jolloin sitä nimitetään desmoplastiseksi.
Litteitä, akraalisia MM:iä nimitetään akraaliseksi lentigomaiseksi MM:ksi. Se paikantuu ihon karvattomille alueille kämmen- ja jalkapohjiin. Niitä esiintyy kuitenkin myös käsivarren ja nilkkojen karvattomilla alueilla. Esiintyminen on kahdeksan kertaa yleisempää jalka- kuin kämmenpohjissa.
Differentiaalidiagnoosi on 'talon noir' eli 'maratoonarin kantapää', ts. jalkapohjien litteänmuotoiset verenvuodot, jotka kliinisesti näyttävät hiilenmustilta. Ne voidaan erottaa dermoskopian avulla, ja potilas, jolla on verenvuotoa, pääsee jalkapohjan kirurgiaan, joka myöhemmin arvenmuodostuksen vuoksi voi aiheuttaa kipuja kävellessä. Myös polyneuropatiaa ja vaskulopatiaa sairastavilla diabeetikoilla voi olla verenvuotoja jalkapohjassa (Charcotin jalka), ja näissä tapauksissa on erityisen tärkeää välttää kirurgiaa milloin vain mahdollista.
LMM on LM:n invasiivinen vaihe.