UVB ja UVA 

 

Laajakirjoinen UVB (klikkaa kuvaa)

 

Nobel-palkinnon saanut Niels Ryberg Finsen aloitti UVB-fototerapian käyttämisen. 1920-luvulla aloitettiin psoriasiksenh hoito elohopeakvartsilampun kanssa monesti yhdistettynä tervaan eli Goeckermanin hoito. Tehokkaammat laajakirjoiset UVB-loisteputket otettiin käyttöön vasta 1978. Ne ovat sukua aiemmin suosituille alppiaurinkolampuille.

UVB-hoitoa annetaan ihotautiklinikoilla tavallisesti useita kertoja viikossa kuuriluontoisesti. Tanskalaisille psoriasispotilaille, jotka asuvat kaukana klinikasta, annetaan mahdollisuus lainata tai ostaa kotikäyttöön yksinkertainen UVB-lamppu. Tanskassa Psoriasisyhdistys lainaa lamppuja kotikäyttöön.

Pitkäaikaisen hoidon haittavaikutukset
UVB-hoidon tunnettu haittavaikutus on ei-melanoomatyyppisen ihosyövän mahdollisuus, jos hoitoa annetaan monia vuosia. On laskettu, että kaksi kuuden viikon hoitojaksoa vuodessa nostaa hyvälaatuisen ihosyövän vaaran samalle tasolle kuin esimerkiksi ulkona työskentelevillä maanviljelijöillä ja kalastajilla, jotka altistuvat luonnolliselle auringonvalolle. Useimmat hoitoa tarvitsevat psoriasispotilaat tapaavat dermatologin säännöllisesti, jolloin ihosyöpä voidaan havaita ja hoitaa ajoissa. Malignin melanooman vaaran lisääntymistä ei ole koskaan pystytty osoittamaan.


Pienikirjoinen UVB (klikkaa kuvaa)

 

Uusin suuri läpimurto tapahtui vuonna 1988. Silloin keksittiin erityinen pienikirjoinen UVB-loisteputki. Psoriasiksen hoidolle ihanteelliseksi aallonpituudeksi vahvistettiin 311 nm.

Pienikirjoinen UVB on kehitetty erityisesti psoriasiksen hoitoon. On muistettava, että tavalliset solariumeissa käytettävät UVA-loisteputket eivät juurikaan tehoa psoriasikseen.

Hoito on osoittautunut niin tehokkaaksi, että se on syrjäyttänyt PUVA-hoidon psoriasiksen lisäksi monissa muissa diagnooseissa.

Koko kehon hoitaminen valokaapissa kestää vain muutaman minuutin. Käsien ja jalkojen hoitamiseen on olemassa erityisiä lamppuja. Iho sietää tätä pienkirjoista UV-aluetta suurempina annoksina kuin laajakirjoista UVB-hoitoa, joten hoitotulokset paranevat. Samalla ärsyttävämmät ja punoitusta aiheuttavat lyhytaaltoiset säteet jäävät pois.

Pienikirjoinen UVB on nykyään yleisin hoitomuoto monissa UVB-hoitoa vaativissa diagnooseissa.

Laajakirjoisen TL 21- ja pienikirjoisen TL01-loisteputken ero.

 

 

UVA

Tavallista kosmeettisissa solariumeissa käytettävää UVA-valoa käytetään dermatologisena hoitona vain rajoitetusti, esimerkiksi atooppisen dermatiitin monoterapiana. Uudet erittäin kalliit "UVA1-tykit" ovat saaneet uusia käyttökohteita esimerkiksi vaikean sklerodermian hoidossa yliopistosairaaloiden klinikoilla.