Psoriaasi: Johdanto

Faktaruutu
Napsauta tästä

Psoriaasi-osion on kirjoittanut Tomas Norman Dam
 
Tomas Norman Dam on ylilääkäri, Ph.D., Roskilden sairaalan dermatologisella osastolla Q.
Lääketieteen kandidaatti v. 1992. Erityisinä kiinnostuksen alueina autoimmuunit ja tulehdukselliset ihosairaudet. Toimii aktiivisesti psoriaasitutkimuksessa.
 

 
Psoriaasi, status 2006
Psoriaasi on krooninen ihotauti, jota sairastaa 2-3 % väestöstä.
Se on immuuni-inflammatorinen ihon tila, jolle on tunnusomaista
  • reaktiivinen epidermiksen hyperproliferaatio
  • epänormaali keratinosyyttien differentiaatio
  • papulaariset ja hilseilevät muutokset.
Vaikka keratinosyyttien virheellisyyttä ei voidakaan sulkea pois, psoriaasia pidetään nykyään immunologisten mekanismien aiheuttamana sairautena. Monet tutkimustulokset viittaavat siihen, että epidermiksen immunokompetentit solut (Langerhansin solut, NK-solut ja erilaistuneet lymfosyytit) voivat laukaista sairauden kehittymisen, kun taas dermiksen T-lymfosyytit vastaavat jo kehittyneiden psoriaasiplakkien pysyvyydestä.

  
 
Sairauden vaikeusaste ja yksittäisten ihomuutosten kesto vaihtelee suuresti eri potilailla. Sairaudella voi olla lukuisia morfologisesti erilaisia muotoja (taulukko 1), mikä jo itsessään voi hoidon kannalta olla haaste. Kuitenkin yhdellä potilaalla yleensä vain yksi psoriaasimuoto on vallitseva. Psoriaasi voi voimistua elämäntapaseikkojen ja tiettyjen lääkkeiden vaikutuksesta (taulukko 2). Sairaus on periaatteessa elinikäinen, minkä vuoksi on erityisen tärkeää koettaa eliminoida pahentavat tekijät. Noin 60 %:lla psoriaasipotilaista sairaus vaivaa koko ajan. Tietyllä potilasryhmällä kutina on dominoiva oire (psora on kreikkaa ja tarkoittaa kutiavaa ihottumaa). Elämänlaatua mittaavissa tutkimuksissa sairauden on todettu vaikuttavan potilaaseen samalla tavoin kuin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien.

 
 
Arthritis psoriatica
  • Potentiaalisesti destruktiivinen niveltauti
  • Kehittyy 10-15 %:lle psoriaasipotilaista
  • Mahdollisesti vielä suuremmalle määrälle psoriaasipotilaita, joilla tauti on vaikea
  • Kynsimuutokset yleisempiä
  
 
Nivelpsoriaasi tunnistetaan usein vasta, kun röntgenologisesti voidaan todeta destruktiivisia muutoksia. Psoriaasin hoidon erityisenä haasteena on ottaa huomioon tämä potilasryhmä.
 
 
Biologiset hoidot
Psoriaasiin ja nivelpsoriaasiin on viime vuosina rekisteröity useita uusia hoitoja. Useita valmisteita on jatkuvasti kehitteillä ja kokeilla. Näkymät sairauden paremmasta hallinnasta ovat siksi lupaavat. Vaikka uusissa hoidoissa, joista osa kuuluu ryhmään biologiset hoidot, on runsaasti samankaltaisuuksia, niiden vaikutusmekanismeissa, tehossa ja haittavaikutusprofiilissa on suuria eroja.
 
 
Joissakin valmisteissa on tärkeitä kontraindikaatioita ja kapea indikaatioalue psoriaasin hoidossa. Etuja ja haittoja on punnittava kussakin tapauksessa yksilöllisesti. Tämä vaatii tutkimuksia ihotautiosastolla, jossa on kokemusta useimmista uusista hoidoista. On tärkeää, että psoriaasin hoito paikallislääkkein hallitaan kaikilla hoitojärjestelmän tasoilla, ja että systeemisten hoitojen seuraamiseen liittyvää osaamista laajennetaan.