Close

Uutiskirjeen tilaaminen:

Etunimesi:

Sukunimesi:

Sähköposti:

Vahvista sähköpostiosoitteesi:

Työosoite: Esim.: HUCH, Stenb�ckinkatu 9

Postinumero:

Ammatti: Yleislääkäri Erikoislääkäri Muu

Edellinen Tulosta

• Diagnoosi perustuu kliinisten tietojen, histologian ja immunohistokemian (immunofenotypia) yhdistelmään.
• Toistuvat ihobiopsiat ovat usein tarpeen.
• Mikäli histologia on epäselvä, mutta kliiniset merkit viittaavat iholymfoomaan, biologisista tutkimuksista ja sytogenetiikasta voi olla apua. 
• Monet iholymfoomat ovat oireettomia.
• Systeemisiä yleisoireita (väsymys, kuume, yöhikoilu, painon putoaminen) esiintyy.
• Kliinistä lymfadenopatiaa, takykardiaa, hengitysvajausta, anemiaa ja purppuraa voi myös esiintyä.

• Hb, leukosyytit + differentiaalilaskenta, trombosyytit 
• Na, K, kreatiniini, uraatti
• ASAT, ALAT, LDH, AFOS, bilirubiini, albumiini, kalsium
• Immunoglobuliinit (IgG, IgA, IgM, IgE)
• Kvantitatiivinen proteiinien elektroforeesi seerumista ja virtsasta, mikäli epäillään M-komponenttia
• Veren sivelyvalmiste (Sezaryn solut) etenkin erytrodermisiltä potilailta
• 4 mm:n stanssibiopsia yleiseen histologiaan/markkeritutkimukseen
• Kristabiopsia, jos perifeerinen verenkuva on epänormaali
• Imusolmukebiopsia palpoitavista imusolmukkeista, ei kuitenkaan nivusten imusolmukkeista.
• Thoraxröntgen
• Vatsan ultraäänitutkimus tai kokovartalon tietokonetomografia.