Johdanto
 Atooppinen ekseema -osion on kirjoittanut Elisabeth Ammitzbøll Holm ja editoinut Hannele Virtanen.
Elisabeth Ammitzbøll Holm on valmistunut lääketieteen kandidaatiksi Kööpenhaminan yliopistosta vuonna 1994. Hän työskentelee dermatologina Bispebjergin ja Gentoften sairaalojen ihotautiosastolla vuosina 2006-2010. Hän väitteli Kööpenhaminan yliopistosta syksyllä 2006 (ph.d).
Hannele Virtanen on ihotauteihin erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori. Hannele valmistui lääkäriksi v. 1999 Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja atooppisen ihottuman pitkäaikaishoidosta takrolimuusivoiteella v. 2008. Ihotautien ja allergologian työkokemusta n. neljä vuotta HYKS:n Iho-ja allergiasairaalasta,Keskussotilassairaalasta ja Lohjan sairaalasta.
|
Potilaat
ja läheiset
|
Atooppinen ekseema on imeväisikäisten ja pikkulasten yleisin tulehduksellinen ihosairaus.
Yleensä se on ensimmäinen ilmenemismuoto atooppisessa triadissa, jonka muodostavat ekseema, astma ja allerginen nuha.
Atooppiset sairaudet aiheuttavat suuria ongelmia potilaalle, omaisille ja hoitajille. Atooppista ekseemaa sairastavan potilaan elämänlaatu - standardisoiduilla pisteytysjärjestelmillä mitattuna - on alempi kuin insuliinihoitoa vaativilla diabetespotilailla ja yhtä alhainen kuin syöpäpotilailla.
Luokitus
Jotkut käyttävät ensisijassa sanaa 'dermatiitti' akuutista vaiheesta ja "ekseema" kroonisista leesioista. Englannissa ja Pohjoismaissa suositaan termiä 'atooppinen ekseema', kun taas Saksassa ja Yhdysvalloissa vastaava nimike on 'atooppinen dermatiitti'. Termejä ekseema ja dermatiitti voidaan kuitenkin käyttää synonyymeina. Maailman allergiajärjestö on äskettäin esittänyt, että termiä 'atooppinen ekseema' tulisi käyttää IgE:hen liittyvään muotoon, kun taas ei-IgE-välitteisestä muodosta tulisi käyttää nimitystä non-atooppinen ekseema. Käytännössä nimitystä 'atooppinen ekseema' käytetään molemmista muodoista.
Nimitykset kuten maitorupi, Prurigo Besnier ja taive-ekseema ovat hiljalleen häviämässä käytöstä.
Atooppisen ekseeman morfologiset variantit
Papulaarinen muoto: Esiintyy lähes yksinomaan lapsilla. Sille on tyypillistä likenoidit, litteät ja usein hypopigmenttiset papulat, joita esiintyy lähinnä käsien, kyynärvarsien ja polvien dorsaalipuolella. Oireita esiintyy usein kevät-/kesäkuukausina, minkä vuoksi niiden laukaisijoiksi arvellaan osin siitepölyn allergista komponenttia ja osin fyysisiä tekijöitä, kuten hiekan aiheuttamaa hankausta ja fotosensitiivisyyttä.
Follikulaarinen muoto: Tätäkin esiintyy lähes yksinomaan lapsilla. Sille ovat tyypillisiä kuivat likenoidit, toisiinsa sulautuvat follikulaariset muutokset, joita esiintyy useimmin ylävartalossa, kaulalla ja polvessa. Se saattaa muistuttaa pityriasis albaa, ja siihen liittyy usein lievää tai keskivaikeaa kutinaa. Talvikuukausina oireet usein pahenevat.
Nummulaarinen (diskoidi) muoto: Esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla. Sille ovat tyypillisiä hyvin tarkkarajaiset ja kolikonmuotoiset leesiot. Leesiot ovat erytematoottisia, usein kuivia ja infiltroituneita. Niitä näkyy yleisimmin jaloissa, mutta myös ylävartalossa, käsivarsissa ja erityisesti käsien dorsaalipuolella. Talvikuukausina oireet usein pahenevat. Aikuisilla nähdään myös ei-atooppista, nummulaarista ekseemaa.
|
Uutistiedote
