Luokitus   ABCD-sääntö   Klinikka

Johdanto

Yleiset syntymämerkit jaetaan sen mukaan, missä luomisolut sijaitsevat epidermiksen basaalimembraaniin nähden.

Junction-luomessa luomisolut sijaitsevat basaalimembraanin epidermaalisella puolella. Kliinisesti nämä luomet ovat tavallisesti litteitä.

Dermaaliluomet lähtevät ihon kollageenia ja elastisia kuituja sisältävästä sidekudoksesta. Nämä luomet ovat usein kohollaan ja saattavat muistuttaa ulkonäöltään nänniä. Potilaat valittavat usein, että ne tarttuvat vaatteisiin. Ne voidaan poistaa tangentiaalieksisiolla, ts. leikata ihon pinnan mukaisesti. Poistosta vastaavalla ihotautilääkärillä on oltava asiantuntemusta dermatoskopiasta.

Yhdistelmäluomella on sekä epidermaalinen että dermaalinen komponentti. Koska luomisolut ‘täyttävät’ alhaalta päin ihon päällikerroksen, ne ovat usein palpoitavissa.

Kongenitaaliset luomet ovat läsnä syntyessä. Dermatoskopiassa niillä on tavallisesti yksinomaan globulaarinen tai mukulakivimäinen muoto.

Usein näkyy pigmentoituneempia saarekkeita. Keskusteluja käydään siitä, onko suuremmilla kongenitaalisilla luomilla taipumusta kehittyä MM:ksi. Jos luomi on lapsen kämmenpohjaa pienempi tai aikuisella läpimitaltaan alle 20 cm, MM:n riskin ei katsota kasvaneen. Bathing trunk -luomessa, joka voi peittää suuria osia ihon pinnasta, MM:n kehittymisen riski on suuri ja näitä potilaita on seurattava vuosittain. Suuria luomia voidaan hoitaa kauhonnalla ensimmäisen elinvuorokauden aikana, jolloin lapsen fetaaliset haavat edelleen paranevat. Fetaalisessa haavanparanemisessa paraneminen tapahtuu regeneraation kautta, ts. iho uusiutuu sataprosenttisesti kudosvaurioiden kohdalta. Parin ensimmäisen elinpäivän jälkeen paraneminen tapahtuu arpeutumalla kuten aikuisilla. Kosmeettisesta tuloksesta ei tule hyvä. Lapset on lähetettävä akuutisti plastiikkakirurgiselle osastolle, jossa on pigmentoituneiden luomien ja malignien melanoomien erikoisosaamista.

Erityiset pigmentoituneet luomet (NP) = melanosyyttiset luomet

Suttonin luomen (haloluomen) tunnistaa siitä, että pigmentoituneen luomen ympärille kehittyy valkoinen rengas tai kehä (=halo). Se on merkki siitä, että immuunijärjestelmä syystä tai toisesta yrittää poistaa luomea ja myös hyökkää välittömästi luomen ympärillä olevia melanosyyttejä vastaan. Nämä ovat nopeasti syntyneistä muutoksista huolimatta benignejä. Valppautta vaaditaan, mikäli kyse ei ole nuoresta henkilöstä ja jos halo luomen ympärillä ei ole symmetrinen, koska tällöin ei ole kyse halosta vaan mahdollisesti MM:n regressiosta.

Meyersonin luomi on äärimmäisen harvinainen. Siinä on kyse luomessa olevasta tyypin IV ekseemareaktiosta. On epäselvää, miksi niitä syntyy. Toiset ovat sitä mieltä, että tietyt Suttonin luomet ovat alkujaan Meyersonin luomia, mutta tämä ei yleisellä tasolla näytä pitävän paikkaansa potilastietojen valossa. Meyersonin luomea nähdään C-hepatiittipotilailla, joille annetaan interferonia korkeina annoksina, ja on mahdollista, että sytokiineilla on merkitystä tässä. Ne eivät ole maligneja.

Spilus nevus on läpimitaltaan muutamista senteistä kämmenpohjan suuruisiin leesioihin. Niissä voi olla taustapigmentaatiota, joka on hivenen tummempaa kuin ympäröivä iho, ja niissä on useita voimakkaammin pigmentoituneita alueita, joten Spilus nevus muistuttaa järveä pienine saarineen. Ne eivät sinänsä ole maligneja, mutta niitä on kontrolloitava säännöllisesti luomiklinikalla, koska niillä on hivenen kohonnut riski kehittyä MM:ksi.

Beckerin luomea esiintyy nuorilla aikuisilla, usein hartioiden tai lantion alueella. Siinä on kyse luomesta, jossa on normaali määrä melanosyyttejä, mutta jonka pigmenttipitoisuus on suurempi ja jossa kasvaa karvoja. Se voi harvoissa tapauksissa liittyä piileviin malformaatioihin.

Epidermaalisia luomia ovat esimerkiksi lineaarinen epidermaalinen luomi ja inflammatorinen lineaarinen verrukoottinen epidermaaliluomi (ILVEN). Ne eivät kuulu melanosyyttisiin luomiin.

Spitzin luomea kutsuttiin aikaisemmin beningniksi juveniiliksi melanoomaksi. Se voi olla joko pigmentoitumaton tuumori tai hiilenmusta melanosyyttinen tuumori, jolla on pseudopodeja koko periferian alueella. Dermoskopiassa niillä on luonteenomainen, hivenen merisiiltä muistuttava ulkonäkö.

Reedin luomi on vain Spitzin luomi, jota esiintyy nuorempien naisten jaloissa.

Sininen luomi. Tavallisesti käytetään englanninkielistä nimikettä ‘blue naevus’. Tämä luomi sijaitsee dermiksessä ja on sen vuoksi sininen.

Tyndallin efekti kuvaa sitä ilmiötä, jossa sininen valo hajottaa pienhiukkasia, minkä vuoksi jotkut sisään tunkeutuvat säteet taittuvat ja heijastuvat. Pitempiaaltoinen valo, esim. vihreä, keltainen, oranssi ja punainen valo, menevät esteettä läpi. Tämä on selitys sille, että taivas on sininen ja blue naevus näyttää siniseltä. Pigmentoitunut melaniini on mustaa, mutta näyttää siis siniseltä samalla tavalla kuin nk. mongoliläiskät vastasyntyneillä lapsilla, joiden iho on tyypiltään tummemmin pigmentoitunutta, esim. aasialaisilla ja negroilla. Blue naevus on väriltään savunsininen eikä dermoskopiassa näy näkyvää pigmenttiverkkoa. Blue naevus on hyvänlaatuinen, mutta vaatii kuitenkin suurta tarkkaavaisuutta, koska erotusdiagnoosina on jossakin muualla sijaitsevan MM:n kutaani metastaasi.