Ihotuumorit
  • Ihotuumorit luokitellaan benigneiksi, premaligneiksi ja maligneiksi kutaaneiksi neoplasioiksi
  • Malignit ihotuumorit jaetaan non-melanooma ihosyöväksi (NMHC) ja maligniksi melanoomaksi (MM)

Patofysiologia

  • Ihosyöpä voi kehittyä de novo tai premaligneista neoplasioista.
  • Siirtymävaihetta benigneistä keratinosyyteistä premaligneihin ja manifestoituneihin syöpäsoluihin voidaan parhaiten kuvata AK-hyperproliferaatioiden kehittymisellä karsinoomaksi in situ Bowenin tauti) ja SCC (squamous cell carcinoma) -invaasioksi.
Ihosyövän kehittyminen johtuu primääristi
  • Auringonvalosta (UV-valo)Toistuva massiivinen altistuminen auringolle lapsuudessa (ihon palaminen) on tärkein MM:n ja BCC:n kehittymisen riskitekijä, kun taas AK ja SCC johtuvat pääasiassa kumulatiivisesta, pitkäaikaisesta auringolle altistumisesta läpi elämän, jossa latenssiaika on 20-50 vuotta.
  • Immunosuppressiivinen hoito: tämä hoitomuoto on olennainen NMHC:n korkean insidenssin syy.
Ihotuumoreiden luokittelu
  • Benignit ihotuumorit on yleinen ja olennainen erotusdiagnoosi premaligneihin ja maligneihin kutaaneihin tuumoreihin. Dermatoskooppista diagnostiikkaa käytetään koko ajan enemmän
  • Premalignit ihotuumorit ovat lähinnä AK ja Bowenin tauti (carcinoma in situ)
  • Malignit ihotuumorit (NMHC): koostuvat lähinnä BCC:stä ja SCC:stä, nouseva insidenssi yleisimpänä syöpämuotona miehillä ja toisiksi yleisimpänä naisilla.
Ihotuumoreiden hoito
Hoito riippuu suuressa määrin tuumorin paikallistumisesta ja kasvutavasta, mitä arvioidaan riittävän syvältä otetun biopsian nojalla, jolla varmistetaan histologinen luokitus.
  • Erityistä huomiota on kiinnitettävä kasvojen keskiosiin eli kasvojen H-vyöhykkeeseen, jossa uusiutumisriski on suuri.
  • Inadekvaatisti hoidettu BCC lisää residiiviriskiä ja aggressiivisemmin etenevien BCC-varianttien esiintymistä. Residiivitaipumuksen vuoksi BCC:tä on seurattava useita vuosia.
  • Yksittäiseltä potilaalta on kontrolloitava hoidetun alueen lisäksi uudet BCC-alueet, sillä potilaat joilla jo on ollut yksi BCC on suurempi mahdollisuus uusiin leesioihin muualla kehossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että BCC-potilaiden tulee olla poikkeuksellisen varovaisia auringonvalon vaikutuksen suhteen ja huolehtia riittävästä valolta suojautumisesta.
SCC:llä on 3 % metastaasipotentiaali ja siksi aggressiivinen kasvumalli verrattuna tyvisolukarsinooma BCC:hen.
 
Kutaaneja metastaaseja voi harvoin verrata primääreihin ihotuumoreihin - ja ne ovat usein jäljittämättömiä.
 
Yleisiä hoitostrategioita ovat:
  • Lääkkeellinen paikallishoito
  • Systeeminen lääkehoito
  • Kauhonta
  • Sähkökoagulaatio
  • PDT
  • Poisto +/- transplantaatio
  • Röntgen