Ihotuumorit: Johdanto
Ihotuumorit-osion on kirjoittanut Michael Heidenheim ja editoinut Hannele Virtanen.
Michael Heidenheim on iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, Ph.d. ja Kööpenhaminan Bispebjergin sairaalan ihotautiosaston osastonlääkäri. Hänen erikoisalojaan ovat ihotautien laserhoito, evidenssiin perustuva dermatologia ja ihon sieni-infektiot.
Hannele Virtanen on ihotauteihin erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori. Hannele
valmistui lääkäriksi v. 1999 Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja atooppisen ihottuman pitkäaikaishoidosta takrolimuusivoiteella v. 2008.
Ihotautien ja allergologian työkokemusta n. neljä vuotta HYKS:n Iho-ja allergiasairaalasta,
Keskussotilassairaalasta ja Lohjan sairaalasta.
Tässä ihotuumoreiden yleisesityksessä puhutaan nk. ei-melanoomatyyppisistä ihotuumoreista (ei-melanoomatyyppisestä ihosyövästä NMHC), johon kuuluvat pääasiassa:
- BCC=tyvisolusyöpä
- SCC=okasolusyöpä
Klikkaa kuvaa
Nämä kaksi muodostavat huomattavan osan dermatologisesta potilasmateriaalista.
Varhainen diagnostiikka ja hoito ovat ratkaisevia, jotta pystyttäisiin estämään eteneminen ja vähentämään pitkäaikaisseurauksien riskejä.
Epidemiologia
Ei-melanoomatyyppisellä ihosyövällä (NMHC) viitataan perinteisesti kahteen yleisimmin esiintyvään syöpätyyppiin: BCC=tyvisolukarsinooma ja SCC=okasolukarsinooma.
Viimeisten vuosikymmenten aikana NMHC:n insidenssi on noussut merkittävästi jo lähes maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Insidenssin nousu vastaa tekijää 6 viimeisen 50 vuoden aikana.
Tanskassa uusia BCC-tapauksia ilmaantuu vuosittain 10 000 ja SCC-tapauksia 1 000.
NMHC on miesten yleisin ja naisten toiseksi yleisin syövän muoto.
BCC:n ja SCC:n (ei-melanoomatyyppinen ihosyöpä) lisääntyminen 1945-2000
|
Uutistiedote
