Teemat: Ulcus Cruris
Kostea haavanparaneminen
Krooniset ja hitaasti parantuvat haavat on hoidettava luomalla haavalle kostea ympäristö - nk. kostea haavanparaneminen. Tästä käytännöstä on yksittäisiä poikkeuksia. Esim. nekroottiset haavat vaikeasti iskeemisissä varpaissa on hoidettava kuivina.
|
Kirurginen haavarevisio |
Nekroosit ja kiinteät fibriinipeitteet voidaan poistaa kirurgisesti joko tarkalla kirurgisella revisiolla tai kyretoinnilla. Hoito vaatii yleensä puudutuksen, joka voidaan tehdä joko EMLAlla tai ksylokaiinilla suoraan haavaan. |
|
Vacuum assisted closure (VAC) ja toukkahoito |
Voidaan käyttää puhdistukseen (debridement). |
|
Fibrinolyyttiset aineet |
Esim. suoraan haavalle levitettävä geeli. Näiden aineiden etu on, että niillä voidaan käsitellä myös haavaeritteitä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää haavanhoitoaineita, joilla on imuvaikutus (esim. hydrokolloidi, alginaatit, polyuretaani). |
|
Muut aineet |
On olemassa erikoisaineita, joista jotkut sisältävät hopeaa kontaminoituneiden/tulehtuneiden haavojen hoitoon. Pahanhajuisten haavojen käsittelyyn on myös omia valmisteita (hiilisiteet). |
|
Siteet |
Uusin sidetyyppi on kipua lievittävä, ibuprofeenia sisältävä vaahto joka vapautuu hitaasti haavaeritteeseen. |
Alaraajojen ödeema
Tähän käytetään kompressiota.
|
Side |
Yleensä säärihaavapotilaiden hoidoon käytetään kierrettäviä lyhyitä tai pitkiä siteitä. |
|
Kompressiosukat |
Haavan paranemisen jälkeen voidaan käyttää kompressiosukkia. Eri sukissa on eri tehoisia puristusvoimia. |
|
Osaihosiirre |
Tapauksissa, joissa paraneminen on pysähtynyt, voidaan käyttää osaihosiirrettä, jossa käytetään reidestä otettua ihoa. SÃihen kiinnitetään verkko ja se asetetaan granuloivan haavanpohjan päälle. |
Kausaalinen hoito
Haavanhoidon lisäksi on arvioitava, voidaanko haavaa aiheuttanutta sairautta hoitaa.
Esimerkiksi
- Laskimokirurgia
Laskimosäärihaavapotilaille
- Revaskularisaatio
Potilaalle, jolla on valtimohaava
- Immunomoduloiva hoito
Vaskuliittia, pyoderma gangrenosumia ja necrobiosis lipoidicaa sairastaville potilaille. Viimeksimainittu on erikoislääkärin tehtävä. |
|
|
 |
|