Harvoille sairauksille, kuten atooppiselle ekseemalle, on tyypillistä kohonnut IgE sekä tiettyjen IgE-vasta-aineiden läsnäolo. Aikaisemmin on oletettu, että kohonnut IgE voi olla oleellista vain allergisessa astmassa ja allergisessa nuhassa, ja että se on vain atooppisen ekseeman seurannaisilmiö. IgE-välitteisiä iho-oireita kuvattiin aikaisemmin urtikariaksi (tyyppi I), ja ekseema selitettiin yksinomaan tyypin IV allergisena reaktiona.

Viime vuosina on julkaistu tutkimuksia, joissa IgE:llä on kuvattu olevan merkitystä ekseeman suhteen.
IgE-reseptoreita on löydetty epidermiksen dendriittisoluista, ja niillä katsotaan olevan merkitystä lymfosyyttien antigeeni/allergeeni-presentaatiossa. Monissa tutkimuksissa on löydetty yhteys ilmassa olevien allergeenien IgE-herkistyksen ja atooppisen ekseeman vaikeusasteen välillä. Lisäksi on havaittu, että altistumisen väheneminen tietyille allergeeneille, esimerkiksi pölypunkeille, voi parantaa atooppista ekseemaa, jos potilas on kyseiselle allergeenille herkistynyt. Tyypin I allergia todetaan ihopistokokeilla (prick) tai veren IgE-vasta-ainepitoisuusmittauksilla. Testi voi olla positiivinen vaikka potilas ei saa allergisia oireita kyseisestä allergeenista. Tulos vahvistaa kuitenkin atooppisen taipumuksen. Herkistyminen tapahtuu iän myötä: positiiviset tulokset ovat harvinaisia lapsilla, mutta todetaan 80 %:lla atooppista ekseemaa sairastavista aikuisista. Allergiat voivat olla primaaristi relevantteja vaikeaa ekseemaa sairastavilla.

Eräässä ranskalaisessa 250 lasta kattaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei yksikään lievää ekseemaa sairastavista lapsista ollut herkistynyt ruoka-aine- tai ilma-allergeeneille, kun taas 33 % keskivaikeaa ekseemaa ja 100 % vaikeaa ekseemaa sairastavista oli herkistynyt. Keskivaikeaa ja vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavilla lapsilla ruoka-aineallergian prevalenssi vaihteli 20 %:sta 80 %:iin. Noin kolmasosa lapsista pääsee ruoka-aineallergiasta eroon 1-2 vuoden kuluttua. Kanamuna, lehmänmaito, soija ja vehnä muodostavat 90 % niistä ruoka-aineallergeeneista, jota pidetään relevantteina atooppista ekseemaa sairastavilla lapsilla. Ruoka-ainevälitteinen ekseema kehittyy noin kuudessa tunnissa kyseisen ruuan nauttimisesta. Anamneesitietojen ja positiivisen ruoka-ainespesifisen IgE:n perusteella ei kuitenkaan vielä voida varmasti asettaa ruoka-aineesta johtuvan ekseeman diagnoosia.

Vain ruoka-aineprovokaatiotesti on diagnostinen, ja sen täytyy olla kaksoissokotettu ja lumelääkekontrolloitu ollakseen luotettava. Normaalisti ruoka-ainevälitteistä ekseemaa sairastavilla potilailla on samanaikaisesti gastrointestinaalisia oireita, kuten koliikkikipuja, meteorismia ja ripulia.
Tyypin I allergian klassisten oireiden lisäksi (urtikaria, ödeemat, välitön reaktio) kliiniset oireet ovat samat ei-allergiselle atooppiselle ihottumalla (sisäsyntyinen) kuin allergiselle atooppiselle ihottumalle (ulkosyntyinen).

Allergiatutkimuksia tehdään potilaille, joilla on:

  • hoitoresistentti ekseema, jonka vaikeusaste vaihtelee keskivaikeasta vaikeaan
  • selvä yhteys ihottuman puhkeamisen ja epäillyn altistuksen välillä

Prick-testi: nuhaoireisille, testataan siitepöly- ja eläinallergiat, tai tarvittaessa atooppisen taipumuksen selvittämiseksi.

Epikutaanitesti (lapputesti): Aiheellinen kun epäillään kosketusallergian aiheuttamaa ihottumaa (viivästynyt allergia), joista yleisimmät aiheutuvat nikkelistä, hajusteista ja kumin valmistuksessa käytetyistä aineista (mm. tiuraami).

Spesifi IgE: Positiivinen spesifi IgE on vain suuntaa-antava, ei diagnostinen.
DBPCFC = Kaksoissokotettu, lumelääkekontrolloitu ruoka-aineiden välttämis-altistuskoe ruoka-aineallergian selvittämiseksi.